Tilakoristelua

Eilen ja tänään oli koulua kuukauden tauon jälkeen. Aiheena tilakoristelu. Odotin innolla koulupäivää, koska tilakoristeita harvemmin pääsee töissä tekemään. Maanantaina meillä oli teoriapäivä. Opiskelimme ja analysoimme koko päivän tyylisuuntia, erilaisten tilojen tunnelmia, tyylejä, muotoja, värejä….kävimme läpi mm. funkkista, barokkia, modernia, romanttista sisustusta ja niihin sopivia kukkia, värejä… Päivän lopuksi opettajamme Minna kertoi, että seuraavan päivän aiheena on tehdä tilakoriste ulos harjanvarteen….mitä??? Miten ihmeessä, oli kaikkien ensireaktio. Lähtiessäni vilkaisin paikkaa johon tilakoriste tuli tehdä, nurmikkoa ja kivikkoa ja aika pian kivien innoittamana tulikin visio kaislikosta. Toteutus oli vielä hakusessa ja vähän hämmentyneenä lähdin ajelemaan kotiin, mutta kotimatkan aikana visio selkeytyi ja heti kotona piirsinkin luonnoksen ja materiaalit työstä. Illalla lasten kanssa uintireissulla keräsin järviruot sekä ranta-alpia vaihtoehtoon b. Tänä aamuna lähes kaikilla oli suunnitelma selvillä (joka myös kaikilla jonkin verran muuttui matkan varrella). Piirsimme vielä muutamia nopeita luonnoksia jonka jälkeen lähdimme keräämään työkaluja, poria, sahoja, kanaverkkoa, pihtejä….floristin välineet eivät aina paljoakaan eroa raksahommien työkaluista 😁. Ensin harjanvarsi rautakangella maahan. Tämän jälkeen leikkasin kanaverkosta 2 palaa jotka kiinnitin nippusiteillä molemminpuolin harjanvartta. Pujottelin järviruokoa verkkoon. Ajatuksena oli kevyt, kaislikkomainen työ johon kukiksi piti tulla sinistä tädykettä, mutta kun tädykettä ei ollut, otin b vaihtoehdon käyttöön ja käytin ranta-alpit. Vuorenkilvenlehdet näyttelivät lumpeen lehtiä työssä. Opettajan kommentti heti oli, että liian kevyt, lisää materiaalia. Ensin vähän vastahakoisesti lisäsin sitä, mutta kieltämättä ensimmäinen versio oli aivan liian pliisu verrattuna lopputulokseen. Tästä siis lähdettiin liikkeelle:


Tässä alkuperäinen visio…ei toiminut.

Kuten näette lisäsin lopulta työhön gerbeeraa ja germiinejä koska lumpeen kukat vaikuttivat kuulemma (ja näinhän se oli) liian yksinäisiltä.

Olin lopulta työhön ja toteutukseen melko tyytyväinen. Tosin keskittyminen alkoi iltapäivää kohden herpaantua kuumuuden takia. Lämpöä oli +27 astetta ja aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Ensiviikolla jatketaan samalla aiheella….en malta odottaa.


7 kommenttia | Lisää kommentti..

Unelmaa…

Kukkakauppiaan ammatti on ollut unelmani niin kauan kuin jaksan muistaa. Jo aivan pienenä tutkin kasveja ja kukkia, etsin niille nimiä kirjoista ja sidoin pieniä kukkakimppuja pihan ja metsien kasveista. Isäni äiti Helmi-mummu oli innokas kotipuutarhuri ja asui samassa taloudessa perheemme kanssa. Häneltä opin paljon kukista ja hän varmasti osaltaan innosti minut kukkien maailmaan.

Aloitin työt kukkakaupassa vuonna 2002 ilta-ja viikonloppuapulaisena. Kiitos Marja-Liisalle ja Lexalle jotka jaksoivat opastaa ja neuvoa sekä antoivat minun tehdä kimppuja, vaikka ne ensimmäiset eivät varmasti hääppöisiä olleet.

Kouluttauduin alalle kurssien muodossa. Helsingissä oli tuolloin yksityinen sidontakoulu Kukkakinkerit joiden sidontakursseille osallistuin innokkaana. Hain ja pääsin Mäntsälään Keudalle opiskelemaan puutarhuriksi, mutta hylkäsin lopulta opiskelupaikan koska tajusin, että kahden pienen erityislapsen kanssa opiskelu olisi ollut liian rankkaa.

Perustin lopulta kauan haaveilemani oman kukkakaupan 2009. Suoritin Yrittäjän ammattitutkinnon 2017-2018 ja huomasin, että nyt 9 vuoden yrittämisen jälkeen kun lapsetkin ovat jo isoja, opiskelu olikin taas todella hauskaa ja näin päätin että nyt on aika toteuttaa yksi suuri haaveeni ja otin yhteyttä Rajamäen Työtehoseuran opinto-ohjaajaan. Ajatuksenani oli aloittaa koulu syksyllä tai ensivuoden tammikuussa. Kaikki kuitenkin tapahtui nopeasti ja aloitinkin floristi opinnot oppisopimuksella nyt kesäkuussa. Takana on vasta 4 koulupäivää ja olen todella innoissani. Meillä on ihana porukka kukkakauppiaita sekä kukkakaupassa työskenteleviä. Olen myös tajunnut miten vaativa koulutus on ja tulevat näyttötutkinnot jännittävät jo nyt, vaikken mikään jännittäjä yleensä olekaan.

Neljässä päivässä olemme tehneet jo kukkakoruja, -tatuointeja, morsiuskimppuja katkaistuinvarsin tekniikalla sekä rosemelieita….jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen FLORISTI kesällä 2019!

Minä noin 4-vuotiaana

Kukkakoru harjoittelua. Yllä katkaistuinvarsin morsiuskimppu. Ei muuten ikinä uskoisi kuinka työläs….


1 kommentti | Lisää kommentti..

Tervetuloa blogiini seuraamaan kukkakaupan ja kauppiaan arkea sekä floristi opintojen etenemistä.

Pieni Kukkapuoti Ikivihreä on Miia Laakson toteutunut lapsuudenunelma. Perustin kukkakaupan lokakuussa 2009 Vihdin kirkonkylälle, pieneen alle 20m2:n tilaan. Tästä juontaa nimi Pieni Kukkapuoti Ikivihreä. Nimi viittaa myös rakastamaani elokuvaan Pieni Suklaapuoti :D. Joulukuussa 2011 muutin kukkakaupan kotikaupunkiini Karkkilaan, S-Marketin suurempiin tiloihin.

Kaikki päivät yrittäjänä eivät todellakaan ole yhtä juhlaa, mutta lähes jokapäivä on edelleen ihana tehdä töitä kukkien ja kasvien parissa.

Luonto on aina ollut iso osa elämääni ja toivon sen välittyvän myös työssäni, jota teen juuri sinulle