Tekisi mieli olla kirjoittamatta mitään eilisestä ja siirtyä suoraan tähän päivään…tilakoristelut siis jatkuivat koulussa. Tälläkertaa saimme itse valita rakenteen/telineen johon työmme teimme. Valitsin hienon, kaarevan rautatelineen ja minulla oli heti visio kaarevasta, puolipöyreästä muodosta, sisältä kupera johon tulisi käpyjä, pintamateriaaliksi ajattelin sammalta, pohjaksi kanaverkkoa. No, selvisi ettei sammalta ole saatavilla ja päädyin vuorenkilpeen. Suuri virhe!

Vuorenkilvet repeytyivät verkkopohjassa. Yritin ommella, liimata , teipata…tässävaiheessa olisi jo kannattanut muuttaa suunnitelmaa, mutta ei…lopulta sain lehdet jotenkuten verkkoon ja liimasin kävyt…toinen virhe! Kuumaliima ei tietenkään tarttunut elävään materiaalin, kävyt irtoilivat mutta sinnikkäästi jatkoin. Kun rakennelma oli valmis, totesin sen liian raskaaksi, tunkkaiseksi ja teknisesti huonosti tehdyksi mutta sovitin sen kuitenkin telineeseen ja se oli aivan liian pieni, lyhyt ja kaikkea mahdollista…..kello oli jo kolme, olin siis koko päivän tehnyt tavallaan turhaa työtä. Opettajan kommentit olivat samat jotka itsekin olin todennut. Ei, ei ei toimi. Hän käski purkaa koko työn ja miettiä seuraavalle päivälle uuden suunnitelman.

Olin niin pettynyt itseeni, väsynyt ja kaikkea mahdollista kun ajelin kotiin… ajattelin jo jättää koko tiistai päivän väliin, mutta sitten kokosin itseni ja otin leikkurit käteen ja kävelin naapurin risukasaan ja keräsin sieltä valtavan koivunrisukasan auton kyytiin.

Tänään fiilis oli toinen. Oikeastaan ihan innokas. Minulla oli uusi visio😊. Muut jatkoivat edellispäivän töitään ja minä aloitin alusta. Risuista pohja, punaisia ruusuja, oksia…siinä se on…eihän se täydellinen ole, ruusut painoivat yläosaa alaspäin ja se painunut liikaa alas joten muoto ei ole täysin kiertävä, lisäksi korjailin kuvan ottamisen jälkeen muutamia oksia muotoa kiertämään sekä lisäsin pari ruusua….olen kuitenkin ihan suht tyytyväinen….kuvassa koko ei oikein näy, mutta voin kertoa, että kyllä siitä melko iso tuli….väreistä pidän tosi paljon. Ensimmäinen ajatus oli käyttää vaaleanpunaisia ruusuja, mutta niitä nyt ei ollut. Mutta oikeastaan samettinen red naomi ruusu toimii hyvin rosoisten risujen kanssa…(aurinko osuu kuvaan ja haalisti alhaalla olevat ruusut jotenkin oudon värisiksi…)

Lähikuvaa..

Lähtötilanne…

Eilinen lähtötilanne

Eilinen, purkuun mennyt työ…onhan se ihan kamala 😁🤣😂

Eilen ja tänään oli koulua kuukauden tauon jälkeen. Aiheena tilakoristelu. Odotin innolla koulupäivää, koska tilakoristeita harvemmin pääsee töissä tekemään. Maanantaina meillä oli teoriapäivä. Opiskelimme ja analysoimme koko päivän tyylisuuntia, erilaisten tilojen tunnelmia, tyylejä, muotoja, värejä….kävimme läpi mm. funkkista, barokkia, modernia, romanttista sisustusta ja niihin sopivia kukkia, värejä… Päivän lopuksi opettajamme Minna kertoi, että seuraavan päivän aiheena on tehdä tilakoriste ulos harjanvarteen….mitä??? Miten ihmeessä, oli kaikkien ensireaktio. Lähtiessäni vilkaisin paikkaa johon tilakoriste tuli tehdä, nurmikkoa ja kivikkoa ja aika pian kivien innoittamana tulikin visio kaislikosta. Toteutus oli vielä hakusessa ja vähän hämmentyneenä lähdin ajelemaan kotiin, mutta kotimatkan aikana visio selkeytyi ja heti kotona piirsinkin luonnoksen ja materiaalit työstä. Illalla lasten kanssa uintireissulla keräsin järviruot sekä ranta-alpia vaihtoehtoon b. Tänä aamuna lähes kaikilla oli suunnitelma selvillä (joka myös kaikilla jonkin verran muuttui matkan varrella). Piirsimme vielä muutamia nopeita luonnoksia jonka jälkeen lähdimme keräämään työkaluja, poria, sahoja, kanaverkkoa, pihtejä….floristin välineet eivät aina paljoakaan eroa raksahommien työkaluista 😁. Ensin harjanvarsi rautakangella maahan. Tämän jälkeen leikkasin kanaverkosta 2 palaa jotka kiinnitin nippusiteillä molemminpuolin harjanvartta. Pujottelin järviruokoa verkkoon. Ajatuksena oli kevyt, kaislikkomainen työ johon kukiksi piti tulla sinistä tädykettä, mutta kun tädykettä ei ollut, otin b vaihtoehdon käyttöön ja käytin ranta-alpit. Vuorenkilvenlehdet näyttelivät lumpeen lehtiä työssä. Opettajan kommentti heti oli, että liian kevyt, lisää materiaalia. Ensin vähän vastahakoisesti lisäsin sitä, mutta kieltämättä ensimmäinen versio oli aivan liian pliisu verrattuna lopputulokseen. Tästä siis lähdettiin liikkeelle:


Tässä alkuperäinen visio…ei toiminut.

Kuten näette lisäsin lopulta työhön gerbeeraa ja germiinejä koska lumpeen kukat vaikuttivat kuulemma (ja näinhän se oli) liian yksinäisiltä.

Olin lopulta työhön ja toteutukseen melko tyytyväinen. Tosin keskittyminen alkoi iltapäivää kohden herpaantua kuumuuden takia. Lämpöä oli +27 astetta ja aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Ensiviikolla jatketaan samalla aiheella….en malta odottaa.

Kukkakauppiaan ammatti on ollut unelmani niin kauan kuin jaksan muistaa. Jo aivan pienenä tutkin kasveja ja kukkia, etsin niille nimiä kirjoista ja sidoin pieniä kukkakimppuja pihan ja metsien kasveista. Isäni äiti Helmi-mummu oli innokas kotipuutarhuri ja asui samassa taloudessa perheemme kanssa. Häneltä opin paljon kukista ja hän varmasti osaltaan innosti minut kukkien maailmaan.

Aloitin työt kukkakaupassa vuonna 2002 ilta-ja viikonloppuapulaisena. Kiitos Marja-Liisalle ja Lexalle jotka jaksoivat opastaa ja neuvoa sekä antoivat minun tehdä kimppuja, vaikka ne ensimmäiset eivät varmasti hääppöisiä olleet.

Kouluttauduin alalle kurssien muodossa. Helsingissä oli tuolloin yksityinen sidontakoulu Kukkakinkerit joiden sidontakursseille osallistuin innokkaana. Hain ja pääsin Mäntsälään Keudalle opiskelemaan puutarhuriksi, mutta hylkäsin lopulta opiskelupaikan koska tajusin, että kahden pienen erityislapsen kanssa opiskelu olisi ollut liian rankkaa.

Perustin lopulta kauan haaveilemani oman kukkakaupan 2009. Suoritin Yrittäjän ammattitutkinnon 2017-2018 ja huomasin, että nyt 9 vuoden yrittämisen jälkeen kun lapsetkin ovat jo isoja, opiskelu olikin taas todella hauskaa ja näin päätin että nyt on aika toteuttaa yksi suuri haaveeni ja otin yhteyttä Rajamäen Työtehoseuran opinto-ohjaajaan. Ajatuksenani oli aloittaa koulu syksyllä tai ensivuoden tammikuussa. Kaikki kuitenkin tapahtui nopeasti ja aloitinkin floristi opinnot oppisopimuksella nyt kesäkuussa. Takana on vasta 4 koulupäivää ja olen todella innoissani. Meillä on ihana porukka kukkakauppiaita sekä kukkakaupassa työskenteleviä. Olen myös tajunnut miten vaativa koulutus on ja tulevat näyttötutkinnot jännittävät jo nyt, vaikken mikään jännittäjä yleensä olekaan.

Neljässä päivässä olemme tehneet jo kukkakoruja, -tatuointeja, morsiuskimppuja katkaistuinvarsin tekniikalla sekä rosemelieita….jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen FLORISTI kesällä 2019!

Minä noin 4-vuotiaana

Kukkakoru harjoittelua. Yllä katkaistuinvarsin morsiuskimppu. Ei muuten ikinä uskoisi kuinka työläs….