Timo ja muut…

Timo, tässä tulee se lupaamani postaus juuri sulle (ja muillekin) 🤣😂😁…

Kuten aiemmin kerroin, koulun lähipäivät loppuivat ja olisi aika miettiä näyttötöitäni… Töissä on ollut niin kiireistä (onko hyvä tekosyy?) etten ole jaksanut ajatella juurikaan koko asiaa…tai siis olen, päässä pyörii tuhat ideaa mutten saa mistään oikein kiinni. Pitäisi nyt vain tehdä niin kuin ihana mentorini Maija ehdotti, hän käski pysymään yhdessä ideassa ja lähtemän jatkojalostamaan sitä. Juup…täytyisi oikeasti keskittyä asiaan joku päivä, että saisi edes jotain suoritettua tämän vuoden puolella. Lupaan avata ensi postauksessa teille noita floristin näyttötutkinnon osia, että ymmärrätte mistä kirjoitan…

Mutta nyt varsinaiseen aiheeseen. Eli Timoon ja muihin ihaniin ihmisiin, joihin minulla oli ilo tutustua opintojen aikana. Yksi opiskelupäivien ehdoton plussa uusien asioiden, taitojen ja tekniikoiden oppimisen lisäksi olivat muut ryhmäläiset. Meitä oli pieni joukko opiskelijoita, 3 kukkakauppayrittäjää sekä 4 jo vuosia kukkakaupassa työskentelevää, 6 naista ja Timo 😃. Kaikkein parasta oli se vertaistuki ja ajatustenvaihto jota kävimme päivisin (ja lounastauko ilman keskeytyksiä 🤣). Varsinkin minulle, joka teen yrityksessäni pääasiassa yksin töitä on ihan mielettömän tärkeää päästä vaihtamaan ajatuksia saman alan ihmisten kanssa. Sitä todella on ikävä. Onneksi meillä on aktiivinen wats up-ryhmä jossa edelleen palloitellaan näyttöön ja vähän muuhunkin liittyviä asioita. Lisäksi saamme tarvittaessa edelleen apua ja neuvoja opettajaltamme Minnalta. Ja sittenhän minulla tosiaan on oma mentorin Maija jonka neuvoja tulen varmasti kohta tarvitsemaan.

Töissä on tosiaan ollut nyt hyvä kiire päällä. Minulla on todella mukava tet-harjoittelija nyt 3 viikkoa. Hänen kanssaan ollaan siivottu koko kauppa läpi ja vähän sisustettu hyllyjä uudelleen.

Olen myös yrittänyt pitää vapaata silloin tällöin koska minulla on ihana Tanja nyt tuurailemassa. Käypä tutustumassa häneen, hän on ainakin ensi maanantaina kaupalla, et voi olla tykkäämättä 😉. Kohta aloitellaan taas myös sunnuntai aukiolot kun loistava Kati vapautuu taas muista puutarhurin hommistaan kukkakaupalle (luojan kiitos! 😊). Sitten saan ainakin jonkin aikaa joka toisen viikonlopun vapaaksi kun vuorottelemme Katin kanssa viikonlopputöitä. Ihanaa! Olen usein miettinytkin miten mulle on osunut niin hyviä opiskelijoita, tet-harjoittelijoita sekä työntekijöitä ja tuuraajia. Kiitos siis Kati, Tanja, Marja-Liisa, Johannat ja kaikki muut. Olette ihania!

Ja Timo, sinä myös❤

Mukavaa viikonloppua!

Miia


2 kommenttia | Lisää kommentti..

Viimeiset koulupäivät

Viimeviikolla oli tämän vuoden viimeiset koulupäivät…tai periaatteessa kaikki suunnitellut lähipäivät on nyt käyty ja jos vielä haluaisin jotain päiviä käydä ensivuonna, täytyisi niitä erikseen anoa koululta. Eli nyt olisi sitten näyttötöiden aika…tai lähinnä ensin niiden suunnittelu….apua!

Mun vikat koulupäivät eivät menneet ollenkaan putkeen. Maanantaina oli lähinnä tekstausta….ei sujunut ollenkaa. Hyvä, että edes kynä pysyi kädessä….mulle tuli varmaankin suorituspaineita 😁meillä on luokassamme nimittäin yksi ihan huippu tekstaaja!

Meidän piti edeltävänä viikonloppuna suunnitella ja piirtää morsiamen koriste mittakaavassa ja tarkoitus oli toteuttaa se. Piirtäminen on aina mulle kivaa ja helppoa, mutta mittakaavassa….sain kimpun kuitenkin paperille, mutta mittakaava viivoista puuttuu mm kimpun todelliset mitat.

Tässä alemmassakin kuvassa kukkien/merkkien selitykset ovat kaikki eri kokoisia, vaikka niiden pitäisi olla samaa kokoa..

Maanantaina kukat tulivat vasta iltapäivällä, joten pääsimme aloittamaan kimput vasta tiistaina. Olin päättänyt, että kokeilen omin- sekä katkaistuinvarsin tekniikkaa.

Jo kukkien langoitukseen meni pari tuntia. Ja sitten, kimpun kokoaminen ei vain sujunut. Aina oli jotain pielessä, en kertakaikkiaan saanut kukkia pysymään kuten olisin halunnut. Ja valuvan osan yhdistäminen kimpun ominvarsin yläosaan oli toivotonta. Purettuani kimpun noin 6 kertaa kukat olivat jo melko kärsineitä.. lopulta sain kimpun jotenkuten kasaan….päiväkin alkoi olka lopuillaan, päänsärky sen kuin koveni ja teki vain mieli häipyä ulos ovesta vähin äänin. Mittakaavapiirroksen sai vain unohtaa… piti olla tyytyväinen, että sain edes jotain aikaiseksi… tosin eihän se teknisesti mikään häävi suoritus ollut…ja painavakin kuin mikä…never ever again!🤣

Vaikka päivä oli jo lopuillaan, halusin kokeilla tehdä vielä jotain nopeaa ja mukavaa päivän päätteeksi ja aloin tekemään viuhkakimppua. Tätä olikin ihana työstää, tosin aika loppui kesken ja kimppu jäi keskeneräiseksi, mutta ehdottomasti jatkoon tämä tekniikka!

Nyt kieltämättä vähän pelottaa nuo näytöt…kerron niistä tarkemmin toisella kertaa. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.

Miia


0 kommenttia | Lisää kommentti..

Piirtämistä….kivaa!

Tämän viikon aiheena koulussa oli jälleen seppele sekä mittakaava piirtämistä sekä laskentaa. Stressaisin ihan turhaan tuota laskemista, koska siihenhän on hyvin selkeät laskentakaavat. Tosin vasta 3 laskenta kerta osui oikeaan koska unohdin totaalisesti että päällystysmateriaali tietenkin suurentaa seppeleen kokoa. Halusin tehdä runsaan syksyisen seppeleen taas kerran luonnon materiaalista ilman turhaa rautalankaa. Ja ennenkaikkea halusin kokeilla ensimmäistä kertaa seppelepiikin käyttöä. Purin valmiista 55cm halkaisijaltaan olevasta seppelepohjasta muovit pois ja keräsin koulun lähimetsässä ruskettuneita kielonlehtiä, mustikan- ja puolukanvarpuja, mesimarjaa, rusovuohenkuusamaa, loistoangervoa….vedin materiaalit seppelepiikillä pienissä osissa seppeleeseen aloittaen sisäsyrjältä edeten ulkoreunalle. Piikki oli yllättävän helppo ja hauska käyttää. Se upposi seppeleen läpi todella vaivattomasti.

Pysyin mittasuhteissa aika hyvin (olin piirtänyt isolle valkoiselle paperille ääriviivat ulkoreunoista sekä aukon koosta joka helpotti työskentelyä huomattavasti). Olin suht tyytyväinen lopputulokseen, vaikka josaain vaiheessa ajattelin, että seppeleestä tulee liian kaoottinen. Tosin alunperin olin aikonut vielä kuluttaa seppeleen, mutta yhdessä opettajan kanssa totesimme, ettei oikein mikään kukka sovi. Viininpunaista neilikkaa olin ajatellut alunperin, muttei sekään näyttänyt hyvältä…takaosan päällystin vuorenkilven lehdillä koska se vain oli ajallisesti nopein ja halusin jo päästä piirtämään…

Nostin seppeleen pystyasentoon arviointia varten ja….aukko pieneni oleellisesti. Sisäreunalla oleva kasvimatetiaali, varsinkin kielonlehdet lässähtivät alaspäin ja näin aukon koko ei enään ollutkaan mittakaavassa. Olisin tietysti voinut kiinnittää lehtiä vielä pienillä rautalanka hakasilla, mutta…se on välillä pienestä ajattelemattomuudesta kiinni….

Tiistai-iltapäivällä oli siis tarkoitus harjoitella mittakaava piirtämistä seppeleestä….olin etukäteen jännittänyt tosiaankin juuri tätä, en piirtämis osuutta vaan kaikkea sitä laskentaa ja tarkkuutta mitä se vaatii. Loppujenlopuksi ei tämäkään mitän ydinfysiikkaa ollut kun ohjeet olivat selkeät. Ja piirtämisestähän minä olen aina tykännyt.

Valitettavasti päivä loppui kesken enkä saanut työtä läheskään valmiiksi. Mutta ensi maanantaiksi meillä onkin “kotiläksynä” morsiuskimpun suunnittelu, kimpusta mittakaava laskenta ja piirtäminen sekä maanantaina kimpun toteutus 🤔

Mukavaa viikkoa!

Miia


2 kommenttia | Lisää kommentti..

Seppele ja morsiuskimppu

Viime viikko oli niin kiireinen, että blogiin kirjoittelu jäi kokonaan. Ma-ti oli koulupäivät, keskiviikkona tulin kaupalle vastaanottamaan kukkakuormia ja laittelemaan paikkoja kuntoon loman jäljiltä….lähes kolmen viikon loma teki kyllä hyvää ja oli mukava torstaina palata takaisin töihin. Loppuviikko menikin sitten tilauksia tehdessä. Minullahan oli kauppa kiinni koko tuon loman ajan mikä oli kyllä hyvä ratkaisu.

Mutta koulupäiviin….viimeviikolla meillä oli aiheena seppele, mittakaavalaskentaa, päällystystekniikoita sekä erilaisia kukitustapoja. Jokaisen piti laskea omalle seppeleelle mittakaava, miettiä päällystämismateriaali ja tekniikka sekä kukitus, pääsääntöisesti luonnonmateriaaleista.

Päällystin omani leskenlehden lehdillä niin, että harmaa nurja puoli tuli päälle. Käytin tekniikkana nuppineulatekniikkaa, eli kiinnitin lehdet seppelepohjaan mustilla nuppineuloilla.Seuraavana päivänä lehtien kärjet olivat hieman käpristyneet (kuva alla) joten opettajan neuvosta liimailin erikeepperillä reunat kiinni 😁.

Kukituksen tein haarukkalangoituksella sekä nuppineulatekniikalla. Keräsin ulkoa pihlajanmarjoja, aronian oksia, hopeapajua, angervoa, maitohorsmaa….yllättävän paljon koulun pihalta löytyikin materiaalia….unikon siemenkodat ovat opettajan pellolta. Olin lopputulokseen aika tyytyväinen. Lisäksi seppele säilyi hyvin viikon verran kaupalla. Lauantaina kukkaryhmä oli kauniisti kuivunut, mutta leskenlehtipinta oli edelleen lähes kuin juuri tehty. Mietin, että tämä leskenlehti pinta toimisi jouluisissa kransseissakin kauniina pohjana kun sen lakkaisi askartelulakalla. Näin siitä saisi todella hyvin säilyvän. Alla kuva valmiista seppeleestä…

Tällä viikolla aiheena oli morsiussidonta. Meidän piti valmiiksi miettiä, minkätyyppisen morsiamen koristeen haluaisimme tehdä. Minulla oli aika nopeasti ajatuksena joku korumainen kimppu ja itseasiassa aika monella muulla oli sama idea. Maanantaina kävimme taas ensin läpi tekniikoita ja analysoimme pinterestista erilaisia kimppuja. Tämän jälkeen jokainen suunnitteli oman kimpun. Maanantai menikin pohjia tehdessä ja tiistaina pääsimme parhaaseen vaiheeseen, eli kukitukseen.
Tein oman pohjani vaaleanpunaisesta puolalangasta ja kukkina käytin pinkkiä phalaeonopsiksen kukkia, keijunmekkoa, hortensian yksittäisiä kukkia sekä kärhön siemenkotia. Tekniikaksi valitsin itselleni haastavan liimaustekniikan (en ole mitenkään parhaimmillani Oasiksen kukkaliiman kanssa….) sekä ketjuttamisen. Tätä kimppua oli todella mukava tehdä, se syntyi melko vaivattomasti ja olin suht tyytyväinen lopputulokseen. Kimpun ns. kahvaosa jäi hieman liian löysäksi ja oudon muotoiseksi koska vahvempi puolalanka loppui kesken ja jouduin jatkamaan työtä ohuemmalla langalla. Lisäksi muoto ei mielestäni ollut aivan tasainen. Kukitukseen, väreihin ja kimpun kertoksellisuuteen olin itse todella tyytyväinen. Lisäksi kimppu oli mukava ja kevyt kantaa.

Tässä kuvassa näkyy hyvin kimpun pohja…

Ja tässä lopputulos


3 kommenttia | Lisää kommentti..

Paluu arkeen

Kahden viikon loma alkaa olla ohitse. Huomenna ja tiistaina on koulua, keskiviikkona menen kaupalle järjestelemään paikkoja, vastaanottamaan kukkakuormia, tekemään kimppuja ja muuta sellaista….muutama hyllykin pitäisi vielä kiinnittää.

Loma oli ihana, rentouttava. Palattiin eilen yöllä perheen kanssa viikon lomamatkalta Kreetalta. Siellä lämpöä riitti, kuten ilmeisesti täällä Suomesakin. Tuollaisen viikon täydellisen rentoutumisen jälkeen on kieltämättä ihan mukava palata arkeen ja normirytmiin…melko raskasta tuo all inclusive lomailu kaikkine ruokineen ja juomineen 🤣

Ehkä totaalisesta rentoutumisesta kertoo se, että tänään kun yritin avata työpuhelinta jonka akku oli tyhjentynyt, en muistanutkaan puhelimen pin- koodia. Piti ajaa töihin ja hakea paperilappu jossa koodi on.

Tänään aloitin muutenkin jo orientoitumisen töihin…tein kukkatilauksia, kävin pojan kanssa metsässä keräämässä materiaaleja (etsittiin myös kanttarelleja tuloksetta) ja tein muutamia kransseja. Möys mies joutui taas hommiin ja teki puurimoista minulle hienon säleikön kransseille.

Vaikka on ollut lämmin päivä, jotenkin jo tulevan syksyn aistii eikä se ole ollenkaan paha asia. Olemme todella etuoikeutettuja näistä 4 vuodenajasta, varsinkin tällaisen upean kesän jälkeen.

Minä alan nyt opiskelemaan seppeleen mittasuhteita huomista varten….tulkaahan moikkaamaan minua torstaina kun palaan töihin! Nähdään,

Miia

Päivän työpiste

Kaikkea ihanaa materiaalia omassa pihassa

Näihin ihaniin lomamaisemiin voi onneksi aina palata kuvien ansiosta ❤


1 kommentti | Lisää kommentti..

Terkut lomalta

Tulin ihan pikaisesti moikkaamaan ja kertomaan lomaterveiset. Tai siis, olen niin innoissani tämänpäivän tapetista kukkakaupalla, että halusin heti esitellä sitä teille.

Olen jo monta vuotta halunut kukkakauppaan tiiliseinää jäljittelevää tapettia. Koskaan ei vain ole ollut hyvää hetkeä (vapaa-aikaa) tapetointiin. Nyt olin jo etukäteen päättänyt, että nyt kun liike on suljettuna 2,5 viikkoa tulen miehen kanssa joku päivä tapetoimaan. Tänään oli se päivä! Olin jotenkin tyhmästi ajatellut, että se on reilu tunnin homma, en ottanut huomioon kuinka kauan hyllyjen poistamisessa, reikien kittaamisessa, hiomisessa ja kaikessa meni…olimme lopulta lähes 4 tuntia hommissa ja vieläkin jäi kesken…mutta lopputilos on mielestäni ihana!

Lopulta en olisi olenkaan raaskinut laittaa hyllyjä takaisin seinään, mutta kyllä ne sitten siihen porattiin, tosin eripaikkaa kuin ennen….samalla järjestelin pöytiä vähän uudelleen…loman jälkeen on sitten kiva aloittaa työt kun uusien kukkien lisäksi on jotain muutakin uutta…

Mies työn touhussa….


Lopputulosta


Pakko jakaa kanssanne vielä tämä kuva…kävimme perheen kanssa eilen Ähtärissä katsomassa Pandoja ja kyllä kannatti….kertakaikkiaan suloisia. Käykää ihmeessä.

Kuvassa poikapanda Pyry


Minä jatkan lomailua. Nähdään sitten 23.8!

Terveisin Miia


3 kommenttia | Lisää kommentti..

Yrityksen ja erehdyksen kautta

Tekisi mieli olla kirjoittamatta mitään eilisestä ja siirtyä suoraan tähän päivään…tilakoristelut siis jatkuivat koulussa. Tälläkertaa saimme itse valita rakenteen/telineen johon työmme teimme. Valitsin hienon, kaarevan rautatelineen ja minulla oli heti visio kaarevasta, puolipöyreästä muodosta, sisältä kupera johon tulisi käpyjä, pintamateriaaliksi ajattelin sammalta, pohjaksi kanaverkkoa. No, selvisi ettei sammalta ole saatavilla ja päädyin vuorenkilpeen. Suuri virhe!

Vuorenkilvet repeytyivät verkkopohjassa. Yritin ommella, liimata , teipata…tässävaiheessa olisi jo kannattanut muuttaa suunnitelmaa, mutta ei…lopulta sain lehdet jotenkuten verkkoon ja liimasin kävyt…toinen virhe! Kuumaliima ei tietenkään tarttunut elävään materiaalin, kävyt irtoilivat mutta sinnikkäästi jatkoin. Kun rakennelma oli valmis, totesin sen liian raskaaksi, tunkkaiseksi ja teknisesti huonosti tehdyksi mutta sovitin sen kuitenkin telineeseen ja se oli aivan liian pieni, lyhyt ja kaikkea mahdollista…..kello oli jo kolme, olin siis koko päivän tehnyt tavallaan turhaa työtä. Opettajan kommentit olivat samat jotka itsekin olin todennut. Ei, ei ei toimi. Hän käski purkaa koko työn ja miettiä seuraavalle päivälle uuden suunnitelman.

Olin niin pettynyt itseeni, väsynyt ja kaikkea mahdollista kun ajelin kotiin… ajattelin jo jättää koko tiistai päivän väliin, mutta sitten kokosin itseni ja otin leikkurit käteen ja kävelin naapurin risukasaan ja keräsin sieltä valtavan koivunrisukasan auton kyytiin.

Tänään fiilis oli toinen. Oikeastaan ihan innokas. Minulla oli uusi visio😊. Muut jatkoivat edellispäivän töitään ja minä aloitin alusta. Risuista pohja, punaisia ruusuja, oksia…siinä se on…eihän se täydellinen ole, ruusut painoivat yläosaa alaspäin ja se painunut liikaa alas joten muoto ei ole täysin kiertävä, lisäksi korjailin kuvan ottamisen jälkeen muutamia oksia muotoa kiertämään sekä lisäsin pari ruusua….olen kuitenkin ihan suht tyytyväinen….kuvassa koko ei oikein näy, mutta voin kertoa, että kyllä siitä melko iso tuli….väreistä pidän tosi paljon. Ensimmäinen ajatus oli käyttää vaaleanpunaisia ruusuja, mutta niitä nyt ei ollut. Mutta oikeastaan samettinen red naomi ruusu toimii hyvin rosoisten risujen kanssa…(aurinko osuu kuvaan ja haalisti alhaalla olevat ruusut jotenkin oudon värisiksi…)

Lähikuvaa..

Lähtötilanne…

Eilinen lähtötilanne

Eilinen, purkuun mennyt työ…onhan se ihan kamala 😁🤣😂


0 kommenttia | Lisää kommentti..

Tilakoristelua

Eilen ja tänään oli koulua kuukauden tauon jälkeen. Aiheena tilakoristelu. Odotin innolla koulupäivää, koska tilakoristeita harvemmin pääsee töissä tekemään. Maanantaina meillä oli teoriapäivä. Opiskelimme ja analysoimme koko päivän tyylisuuntia, erilaisten tilojen tunnelmia, tyylejä, muotoja, värejä….kävimme läpi mm. funkkista, barokkia, modernia, romanttista sisustusta ja niihin sopivia kukkia, värejä… Päivän lopuksi opettajamme Minna kertoi, että seuraavan päivän aiheena on tehdä tilakoriste ulos harjanvarteen….mitä??? Miten ihmeessä, oli kaikkien ensireaktio. Lähtiessäni vilkaisin paikkaa johon tilakoriste tuli tehdä, nurmikkoa ja kivikkoa ja aika pian kivien innoittamana tulikin visio kaislikosta. Toteutus oli vielä hakusessa ja vähän hämmentyneenä lähdin ajelemaan kotiin, mutta kotimatkan aikana visio selkeytyi ja heti kotona piirsinkin luonnoksen ja materiaalit työstä. Illalla lasten kanssa uintireissulla keräsin järviruot sekä ranta-alpia vaihtoehtoon b. Tänä aamuna lähes kaikilla oli suunnitelma selvillä (joka myös kaikilla jonkin verran muuttui matkan varrella). Piirsimme vielä muutamia nopeita luonnoksia jonka jälkeen lähdimme keräämään työkaluja, poria, sahoja, kanaverkkoa, pihtejä….floristin välineet eivät aina paljoakaan eroa raksahommien työkaluista 😁. Ensin harjanvarsi rautakangella maahan. Tämän jälkeen leikkasin kanaverkosta 2 palaa jotka kiinnitin nippusiteillä molemminpuolin harjanvartta. Pujottelin järviruokoa verkkoon. Ajatuksena oli kevyt, kaislikkomainen työ johon kukiksi piti tulla sinistä tädykettä, mutta kun tädykettä ei ollut, otin b vaihtoehdon käyttöön ja käytin ranta-alpit. Vuorenkilvenlehdet näyttelivät lumpeen lehtiä työssä. Opettajan kommentti heti oli, että liian kevyt, lisää materiaalia. Ensin vähän vastahakoisesti lisäsin sitä, mutta kieltämättä ensimmäinen versio oli aivan liian pliisu verrattuna lopputulokseen. Tästä siis lähdettiin liikkeelle:


Tässä alkuperäinen visio…ei toiminut.

Kuten näette lisäsin lopulta työhön gerbeeraa ja germiinejä koska lumpeen kukat vaikuttivat kuulemma (ja näinhän se oli) liian yksinäisiltä.

Olin lopulta työhön ja toteutukseen melko tyytyväinen. Tosin keskittyminen alkoi iltapäivää kohden herpaantua kuumuuden takia. Lämpöä oli +27 astetta ja aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Ensiviikolla jatketaan samalla aiheella….en malta odottaa.


7 kommenttia | Lisää kommentti..

Unelmaa…

Kukkakauppiaan ammatti on ollut unelmani niin kauan kuin jaksan muistaa. Jo aivan pienenä tutkin kasveja ja kukkia, etsin niille nimiä kirjoista ja sidoin pieniä kukkakimppuja pihan ja metsien kasveista. Isäni äiti Helmi-mummu oli innokas kotipuutarhuri ja asui samassa taloudessa perheemme kanssa. Häneltä opin paljon kukista ja hän varmasti osaltaan innosti minut kukkien maailmaan.

Aloitin työt kukkakaupassa vuonna 2002 ilta-ja viikonloppuapulaisena. Kiitos Marja-Liisalle ja Lexalle jotka jaksoivat opastaa ja neuvoa sekä antoivat minun tehdä kimppuja, vaikka ne ensimmäiset eivät varmasti hääppöisiä olleet.

Kouluttauduin alalle kurssien muodossa. Helsingissä oli tuolloin yksityinen sidontakoulu Kukkakinkerit joiden sidontakursseille osallistuin innokkaana. Hain ja pääsin Mäntsälään Keudalle opiskelemaan puutarhuriksi, mutta hylkäsin lopulta opiskelupaikan koska tajusin, että kahden pienen erityislapsen kanssa opiskelu olisi ollut liian rankkaa.

Perustin lopulta kauan haaveilemani oman kukkakaupan 2009. Suoritin Yrittäjän ammattitutkinnon 2017-2018 ja huomasin, että nyt 9 vuoden yrittämisen jälkeen kun lapsetkin ovat jo isoja, opiskelu olikin taas todella hauskaa ja näin päätin että nyt on aika toteuttaa yksi suuri haaveeni ja otin yhteyttä Rajamäen Työtehoseuran opinto-ohjaajaan. Ajatuksenani oli aloittaa koulu syksyllä tai ensivuoden tammikuussa. Kaikki kuitenkin tapahtui nopeasti ja aloitinkin floristi opinnot oppisopimuksella nyt kesäkuussa. Takana on vasta 4 koulupäivää ja olen todella innoissani. Meillä on ihana porukka kukkakauppiaita sekä kukkakaupassa työskenteleviä. Olen myös tajunnut miten vaativa koulutus on ja tulevat näyttötutkinnot jännittävät jo nyt, vaikken mikään jännittäjä yleensä olekaan.

Neljässä päivässä olemme tehneet jo kukkakoruja, -tatuointeja, morsiuskimppuja katkaistuinvarsin tekniikalla sekä rosemelieita….jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen FLORISTI kesällä 2019!

Minä noin 4-vuotiaana

Kukkakoru harjoittelua. Yllä katkaistuinvarsin morsiuskimppu. Ei muuten ikinä uskoisi kuinka työläs….


1 kommentti | Lisää kommentti..

Tervetuloa blogiini seuraamaan kukkakaupan ja kauppiaan arkea sekä floristi opintojen etenemistä.

Pieni Kukkapuoti Ikivihreä on Miia Laakson toteutunut lapsuudenunelma. Perustin kukkakaupan lokakuussa 2009 Vihdin kirkonkylälle, pieneen alle 20m2:n tilaan. Tästä juontaa nimi Pieni Kukkapuoti Ikivihreä. Nimi viittaa myös rakastamaani elokuvaan Pieni Suklaapuoti :D. Joulukuussa 2011 muutin kukkakaupan kotikaupunkiini Karkkilaan, S-Marketin suurempiin tiloihin.

Kaikki päivät yrittäjänä eivät todellakaan ole yhtä juhlaa, mutta lähes jokapäivä on edelleen ihana tehdä töitä kukkien ja kasvien parissa.

Luonto on aina ollut iso osa elämääni ja toivon sen välittyvän myös työssäni, jota teen juuri sinulle